Maanantaina 28.3. aiheenamme oli ikääntyneiden järjestöjen ja yhdistysten verkostoituminen ja vaikuttamistyö osana Kumppanuusverkosto-hanketta. Hankkeen henkilökunnan lisäksi tilanteesta keskustelivat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Helena Puolakka ja seniorijärjestöjen koalitio Etelä-Karjalan Eetun Aimo Röpetti ja Marja Lakka. Keskustelussa todettiin, että Etelä-Karjalan järjestöjen ja maakunnan Kumppanuuspöytä on tärkeä yhteistyön ja vaikuttamisen väylä ja seniorijärjestöillä on ollut edustus Kumppanuuspöydässä aivan alusta alkaen. Tehokas edustuksellisuus ja vaikuttamistyö onnistuu, kun yhteys edustajien ja yhdistysten välillä on avoin ja viesti liikkuu molempiin suuntiin. Kumppanuuspöytä ei ole vielä tarpeeksi tuttu ja sen tarjoamia vaikuttamismahdollisuuksia on tehtävä selvemmiksi hankkeen aikana. Tätä varten hankkeessa muodostetaan seniorijärjestöjen yhteistoimintaryhmä – tai verkosto – jossa käsitellään myös viestinnän kehittämiseen liittyviä asioita. Vastaavia verkostoja muodostetaan myös muille aloille sekä kuntakohtaisesti.
Ikäihmisten vaikuttamistyötä sekä sen muotoja ja eri kanavia käsitellään Eksoten Ikäystävällinen Etelä-Karjala -hankkeen verkostojohtamisen koulutuksen seuraavassa sessiossa 26.4. omassa työpajassa. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen organisaatioon muodostuu maakunnallinen vanhuusneuvosto, mutta kunnissa on edelleen omat vanhusneuvostonsa ja näiden välillä tapahtuva oikea-aikainen tiedon liikuttaminen on oleellista tehokkaan vaikuttamistyön kannalta. Verkostokoulutuksen työpajan sisältöä suunnitellaan yhdessä järjestöedustajien ja aluevaltuutettujen kanssa vielä ennen pääsiäistä.
Hyvinvointi- ja potilasjärjestöjen kanssa keskusteltiin OLKA-toimintamallin kehittämisestä 31.3. teamsin välityksellä ja 1.4. Kuutinkulmassa livenä. Keskusteluihin osallistui viisi järjestöä: Kaakkois-Suomen Sydänpiiri, Saimaan Syöpäyhdistys, Etelä-Karjalan muisti, Etelä-Karjalan kilpirauhasyhdistys ja Lappeenrannan seudun hengitysyhdistys. Eksoten edustajana perjantain keskustelussa oli mukana Reetta Tourunen. Tärkeimpänä OLKA-toimintaa kehitettävänä toimenpiteenä pidettiin toimipisteen saamista keskussairaalan tiloihin. Tämän jälkeen toiminnan jalkauttamiselle sairaalaan on paremmat mahdollisuudet. OLKA-toimijoiden verkoston kuvaaminen – mitkä yhdistykset ovat toiminnassa mukana ja kuinka monta vapaaehtoista – nähtiin hyvänä ajatuksena. Yhdistysten OLKA-koordinaattorit välittävät viestiä molempiin suuntiin. Sovittiin pitää jokaisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina OLKA-keskusteluja Kuutinkulmassa klo 10–12. Seuraavan kerran tapaamme siis perjantaina 6.5. klo 10. Tervetuloa mukaan!
